Olipa kerran kalastaja, joka kalasti ilman verkkoja, valikoiden saaliinsa tarkasti. Hän nautti työstään ja tarjosi asiakkailleen aina tuoretta kalaa.
Eräänä päivinä kalastaja tapasi ravintoloitsijan, joka ihastui kalan tuoreuteen ja laatuun. Ajatus, että lähistöllä olevista vesistä saataisiin ravintolan asiakkaille todellisia makuelämyksiä, houkutti.
Ravintoloitsija ja kalastaja aloittivat yhteistyön. Oli puhetta pitkäaikaisesta diilistä. Asiakkaat ylistivät kaloja ja sitä, että juuri tämä kalastaja toimitti saaliinsa ravintolaan. Yhteistyö sujui ja kalastaja, asiakkaat ja ravintoloitsija olivat tyytyväisiä.
Jonkin ajan kuluttua ravintoloitsija huomasi, että parhaiten kaupaksi kävivät hauet. Hän päätti keskustella kalastajan kanssa.
Kalastaja ja ravintoloitsija olivat yhtä mieltä siitä, että kannattaisi jatkossa tuoda ravintolaan vain haukea, koska haukiannokset olivat ravintolalle kannattavimpia. Ravintoloitsija vaati myös hinnan alennuksen, koska kalaa tulisi nyt vähemmän kuin ennen. Kalastajahan voisi tehdä vähemmän töitäkin, kun kalaa ei tarvinnut tuoda niin paljon.
Kalastaja suostui, koska oli kuitenkin kyse pidemmästä sopimuksesta. Ehkä hän voisi onnistua saamaan elantonsa vain haukea kalastamalla. Hän jatkoi yhteistyötä ja asiakkaat ja ravintoloitsija olivat tyytyväisiä.
Jonkin ajan kuluttua ravintoloitsija huomasi, että suosion vuoksi ravintolassa aika oli kallista. Suurista kaloista saatiin nopeammin valmista, joten ravintoloitsija päätti keskustella kalastajan kanssa.
Ravintoloitsija ilmoitti kalastajalle hyväksyvänsä vain isoimmat kalat ravintolaan. Hän perusteli sen tuottavan parempaa tulosta ravintolalle, sillä kalan käsittelyyn meni vähemmän aikaa asiakasta kohti. Ravintoloitsija vaati myös hinnan alennuksen, sillä kaloja tarvittaisiin kappalemääräisesti vähemmän.
Kalastaja totesi, että isoja kaloja tarttui pyydyksiin harvoin, huolimatta hänen taidoistaan ja suuresta työmäärästään. Hän ei uskonut voivansa elättää itseään pyytämällä vain isoja kaloja. Siksi kalastaja lopetti yhteistyön.
Murehtimatta asiakkaiden makuelämyksiä ravintoloitsija siirtyi ostamaan tukusta valmiiksi käsiteltyä, verkoilla pyydettyä kalaa. Aikaa kului ja ravintoloitsija oli tyytyväinen. Vai oliko?
Jaa tämä
Yli 20 vuotta taikuutta tehnyt Taikuri Juha Laurila on esiintynyt lapsesta saakka. Myöhemmin hän keksi, että taikurin herättämän huomion ja voimakkaiden tunteiden avulla voi auttaa yrityksiä tulemaan nähdyksi. Laurila houkuttelee taikatempuillaan asiakkaita yritysten osastoille messuilla ja yritystapahtumissa.
Blogikirjoitukset
08/08/2018
Kioskilla tai messuilla: hyvä myyjä yllättää aina
Hyvillä myyntitaidoilla ja heittäytymisellä voi saada paljon aikaan. Yllätys oikealla hetkellä ja siitä syntyvä vahva muistijälki auttavat kaupan saamisessa. Asiakas osaa arvostaa hyvää myyjää ja saamaansa huomiota.
06/08/2018
Messujen jälkimarkkinointi
Osastolla käydyt potentiaaliset asiakkaat eivät todellakaan ota sinuun yhteyttä! Myyjän tehtävä on kontaktoida tulevia asiakkaita mahdollisimman pian messujen jälkeen. Muun markkinoinnin tulee tukea asiakassuhteen aloittamista ja myyntiä.
06/08/2018
Messut – ”So last season!”
”Messut, se on aikansa elänyt juttu. Niihin menee pirusti rahaa, eikä ne tuota mitään. Nyt pitää pistää kaikki paukut markkinointiautomaation kehittämiseen!”
Kun kuulen tällaisia kommentteja, tulee ensimmäiseksi mieleeni, onko ymmärretty oikein messujen merkitys osana markkinoinnin kokonaisuutta. Mitä tahansa markkinoinnin välineitä käytetäänkin, pitää niiden tukea omalla erityisellä tavallaan yrityksen tavoitteita.